Kulutusluottojen korkokatto suojaa kuluttajia koronkiskonnalta. Nykyään satojen tai jopa tuhansien prosenttien korot ovat lainvastaisia – siitä pitää huolen vuoden 2023 lokakuussa voimaan astunut 15% korkokatto.
Lainaluotsi.fin asiantuntijat avaavat tässä artikkelissa kuluttajaluottojen korkokaton, sen vaikutukset lainan hakemiseen sekä nykyisten lainojen kilpailuttamiseen. Mikäli sinulla on vähintään 1–2 vuotta vanha laina, kannattaa se nyt viimeistään kilpailuttaa nykyisen lainsäädännön piiriin.
Kilpailuta lainat ilmaiseksi
Kulutusluottojen korkokatto – Yleiset pelisäännöt
- Kuluttajaluotoissa (pikavippi, kulutusluotto, vakuudeton autolaina, yms.) korko saa olla korkolain mukaisen viitekoron kanssa enintään 20%.
- Pankki tai rahoituslaitos saa periä lainasta muita kuluja enintään 150€ vuodessa.
- Korkokatto ei päde esimerkiksi asuntolainoissa tai vakuudellisissa autolainoissa ja kulutusluotoissa.
Lue lisää: Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV)
Mikä on kulutusluottojen korkokatto?
Kulutusluottojen korkokatto on lakisääteinen yläraja vakuudettoman lainan luottokorolle. Nyt korkokatto on 15% + viitekorko (yhteensä max. 20%). Nykyinen korkokatto astui voimaan lokakuussa vuonna 2023.
Aikaisempi kulutusluottojen korkokatto oli 20%, joka astui voimaan 1.9.2019. Tilapäisesti sitä alennettiin pandemian aikana 10%-yksikköön vuosina 2020–21.
Ihan ensimmäinen korkokatto nähtiin Suomessa kuitenkin vuonna 2013. Silloin voimaan tuli laki, jonka mukaan alle 2 000 euron lainoissa ei saanut olla yli 50% todellista vuosikorkoa – ennen tuota hetkeä pikavipeistä saatettiin periä yli 1 000% vuosikorkoa.
On mielestämme sanomattakin selvää, että kulutusluoton korkokatto on vain ja ainoastaan hyvä asia. Ei pikavippifirmoja syyttä tutkittu koronkiskonnasta Keskusrikospoliisin toimesta noin 10–15 vuotta takaperin.
Miksi korkokatto otettiin käyttöön?
Korkokatto otettiin vuonna 2013 käyttöön puhtaasti pikavippibuumin takia. Muistamme tuon ajan kuin eilisen – valitettavasti.
Tuohon aikaan pikavipeissä ja kulutusluotoissa ei ollut minkäänlaista sääntelyä koron osalta, eli puhuttiin koronkiskonnasta. Pikavippikierre oli todella yleistä. Uusia lainoja otettiin, jotta vanhat saatii kuitattua satojen tai jopa tuhansien prosenttien korkojen takia.
Vuonna 2019 huomattiin, että myös suurempiin lainoihin tarvitaan tiukemmat rajat.
Vuoden kestänyt tilapäinen 10% korkokatto vuosina 2020–21 johtui pandemiasta. Kun maailma meni sekaisin, ihmiset ajautuivat taloudelliseen ahdinkoon. Silloin ylempänä tehtiin päätös, että suomalaisten talousahdinkoa ei saa lisätä lainojen korkeilla koroilla.
Mielestämme nykyinen 15% korkokatto on hyvä välimalli. Emme kuitenkaan usko, että se pysyy voimassa kymmeniä vuosia – todennäköisesti muutaman vuoden päästä se laskee tilapäisen korkokaton tasolle eli 10% + viitekorko.
Kenelle korkokatto on hyvä – ja kenelle se voi olla ongelma?
Lähtökohtaisesti kulutusluottojen korkokatto on hyvä asia. Alhaisempi korko pitää huolen, että lainakustannukset pysyvät edes jotenkin reilulla tasolla.
Se kuitenkin tarkoittaa, että pankkien lainanmyöntämisen kriteerit ovat kiristyneet. Meidän tiimimme Jarno muistaa vuoden 2020 alun, jolloin pieniä lainoja myönnettiin vielä hyville hakijoille, joilla oli maksuhäiriömerkintöjä.
Vuonna 2026 vakuudettoman lainan saaminen voi olla haasteellista. Yleensä se on hyvä asia, koska sillä estetään ylivelkaantuminen. On kuitenkin tilanteita, joissa pieni laina voisi pelastaa suomalaisen talousahdingosta – nämä tapaukset ovat harmillisia.
Korkokatto on hyvä asia:
✅Kaikille niille, joilla on entuudestaan lainaa (lainojen kilpailuttaminen).
✅Niille, joilla on taipumusta ylivelkaantumiselle – alhaisempi korko = hankalampi saada uutta lainaa.
✅Hyvän luottoluokituksen omaaville suomalaisille – haetaanpa uutta lainaa tai kilpailutetaan vanhoja lainoja.
Korkokatosta voi olla haittaa:
❌Suomalaisille, joilla on maksuhäiriömerkintöjä. Koska luottotappioriski on suuri, ei lainaa voida myöntää, sillä riskiä ei voida enää kompensoida korolla.
❌Myös niille, joiden luottoluokitus on heikkotasoinen puhtaista luottotiedoista huolimatta.
Vaikuttaako korkokatto vanhoihin lainoihin?
Korkokatto ei vaikuta takautuvasti. Mikäli sinulla on vaikkapa vuonna 2019 myönnetty kulutusluotto, voi siinä olla edelleenkin 20% luottokorko. Rehdit pankit ovat alentaneet automaattisesti korkoja – mutta ei kaikki.
Lainaluotsi.fi suosittelee lainojen kilpailuttamista ainakin 1–2 kertaa vuodessa. Olipa sinulla yksi isompi kulutusluotto tai useita pikkulainoja, tee ilmainen kilpailutus.
Suosittelemme lainan kilpailuttamista näiden palveluiden kautta:
Kun haet uutta halvempaa lainaa nykyisen velan poismaksuun, muista ilmoittaa siitä lainahakemuksella. Eli laita rasti kohtaan “Haluan yhdistellä lainoja”.
Samalla kertaa on myös mahdollista hakea yhdistelylainaa. Silloin saat uuden ison lainan, jolla maksetaan pois kaikki pienet kalliit pikavipit ja kulutusluotot. Lainojen yhdistäminen on meidän mielestämme rehti talousteko.
Kulutusluottojen korkokatto ja yhdistelylaina – kannattaako lainat kilpailuttaa?
Kokemustemme mukaan on lähes aina edullisempaa maksaa yhtä tuoretta isoa lainaa kuin useita vanhempia luottoja. Ensinnäkin isoissa lainoissa on yleensä alhaisempi korko, mutta uudet lainat kuuluvat myös automaattisesti korkokaton piiriin.
Yhdistelylaina voi tuoda säästöä satoja tai jopa tuhansia euroja kuukaudessa. Vuositasolla voidaan puhua yli 10 000 euron säästöstä pelkästään korkojen osalta.
On mielestämme myös paljon helpompaa hakea vain yhtä yhdistelylainaa. Mikäli sinulla on esimerkiksi 5–6 luottoa, niiden yksitellen kilpailuttaminen on aikaa vievää puuhaa. Miksi et tekisi elämästäsi hieman helpompaa?
Huomioi lainan muut kustannukset
Lainan luottokorkoa ei kannata tuijottaa sokeasti. Vaikka luottokorko olisi vaikkapa 10%, voi rahoitusyhtiö periä lainasta muitakin kuluja – enintään 150 eurolla vuodessa.
Suosittelemme kiinnittämään enemmän huomiota todelliseen vuosikorkoon. Se sisältää pankin perimän marginaalin lisäksi lainanhoitokulut.
Yleensä vakuudettomissa lainoissa homma menee kuitenkin näin:
- Laina myönnetään ilman avausmaksua ja kuukausittainen tilinhoitomaksu on 12,50€ = 150€/vuosi.
- Lainasta peritään 50–100€ avausmaksu ja tilinhoitomaksu on sen verran, että vuosittaiseksi kulueräksi tulee 150€.
Mikäli sinulla on useita kuluttajaluottoja, maksat tuon 150€ jokaisesta lainasta. Esimerkiksi viidestä lainasta maksat 750€/vuosi pelkkiä lainanhoitokuluja – sen takia suosittelemme aina lainojen yhdistämistä.
Lisäksi korkoa korolle -ilmiö on hyvä tiedostaa, lue tarkempi oppaamme aiheesta.
💡Asiantuntijan vinkki! Tarkista lainatarjouksesta todellinen vuosikorko, joka pitää sisällään luottokoron, viitekoron sekä kaikki pankin perimät palvelumaksut ja muut kulut.
Korkokaton tulevaisuus – onko muutoksia luvassa?
Kuten jo mainitsimme, emme jaksa uskoa korkokaton pysyvän nykyisellään kovinkaan montaa vuotta. Vaikka 15% on pienissä lainoissa kohtuullinen, puhutaan silti melko korkeasta korosta esimerkiksi 50 000 euron lainaan 15 vuoden maksuajalla.
Me haluaisimme korkokaton jotenkin näin:
- 50–10 000 euron lainoissa nykyinen 15% + viitekorko
- 10 000–39 999 euron lainoissa 10% + viitekorko
- 40 000–70 000 euron lainoissa 4–5% + viitekorko
Eli mitä suurempi laina on, sitä alhaisempi koron pitää olla. Yleensä se toki menee näin, mutta mikään laki ei sitä tällä hetkellä pakota.
Lisäksi korkokaton piiriin pitäisi laittaa kaikki mahdolliset lainat. Mielestämme ei ollut millään tavalla reilua, että suomalaisten asuntolainojen kokonaiskorot pomppasivat 5–6%, kun euribor nousi rajusti pari vuotta takaperin.
Mielestämme asuntolainoissa ei koskaan saisi olla yli 2% korkoa. Korkokatto voisi olla tuotakin alhaisempi, vaikkapa 1,50%. No, aika näyttää korkokaton kohtalon – ehkä se saadaan joku päivä koskemaan kaikkia lainoja Suomessa.
Jarno on toinen Lainaluotsin perustajista ja pitkän linjan talousammattilainen. Jarnolla on taustaa lukuisista tunnetuista rahoituslaitoksista sekä kotimaisista fintech-startupeista. Hän on koulutukseltaan KTM ja erikoistunut kuluttajarahoitukseen sekä luottoriskiarviointiin.
Jarno seuraa herkeämättä lainamarkkinoiden kehitystä ja hänen erityisvahvuuksiaan ovat monimutkaisten korkorakenteiden ymmärtäminen, lainaehdot ja pankkien kilpailuttaminen.